Maanantaina sain kuulla aika ikäviä uutisia. Minulla oli aika lääkäriin. Sinne menin hymyissä suin, vihdoin saisin polven ja olkapään kuntoon. Sieltä kuitenkin poistuin kyyneleet poskilla valuen, eikä ne suinkaan olleet onnenkyyneleitä.
Olkapään osalta sain kuulla, että kaksipäisessä olkalihaksessa on repeytymä. Tästä ohjattiin toisen lääkärin kautta fysioterapiaan. Tämä ei maatani kaatanut, hyvä vaan että vihdoin selvisi vaiva.
Polvesta uutiset eivät sitten olleetkaan niin hyviä. Minulla on kuulemma hyppääjän polvi, eli siis patellajänteen rasitusvamma. Hoito-ohjeeksi näin alkuun kolme kuukautta lepoa. Kävely on sallittua, mutta siihen se sitten aikalailla jääkin. Sain lääkkeitä, joiden pitäisi helpottaa, mutta ei vielä ainakaan kipu ole helpottanut.
En usko, että tämä levolla menee ohi, koska ei ole ennenkään mennyt. Kipu tulee aina takaisin heti kun jatkan liikkumista. Toivo alkaa pikkuhiljaa jo hiipua, kun aina vaan tulee takapakkia. Jää nyt nähtäväksi kuinka hyvin maltan tätä liikuntakieltoa noudattaa... Juokseminen kun on niin lähellä sydäntä, että nämä kolme päivää on jo tehnyt tiukkaa sen suhteen.
Ei nyt oikein tämä kirjoittaminkaan suju. Harmittaa vaan niin helvetisti.
Kannatan oikeasti sitä, että pidät taukoa, sillä itselläkään ei ole tuo rasitusvamma lähtenyt vielä 2vuoden jälkeenkään!
VastaaPoistaMinäkin tästä olen saanut jo 3 vuotta kärsiä😢 Ehkä nyt on pakko vaan pitää menohalut kurissa ja kävellä kiltisti...
PoistaHei! Luin ton sun kirjoittaman teksin ja varmasti se tuntuu pahalta kun ei voi käydä lenkkeilemässä. Minullakin on rasitusvamma oikeassa jalassa ollut jo 4 vuotta mutta en ole siltikään lakannut juoksemasta vaikka lääkärit sanoisivat ettei saa. Minulla on myös mennyt molemmista jaloista nivelsiteet poikki 2 kertaan ja sekin on rajoittanut liikkumista mutta kyllä minä lenkkeilen pieniä määriä viikossa ja se tuo hyvän olon. Suosittelen että älä lopeta kuitenkaan kokonaan sitä juoksemista jos se suinkaan tuo sulle hyvää mieltä.
VastaaPoistaMoi!
VastaaPoistaKiitos kannustavasta kommentista!
Hieno kuulla että olet jatkanut vaikeuksista huolimatta.