tiistai 29. marraskuuta 2016

Hektiset hetket

Moi vaan pitkästä aikaa!


Edellisestä tekstistä on taas vierähtänyt tovi jos toinenkin, koska mun tietokone on ollut rikki. Nytpä kuitenkin voisin kertailla pikaisesti viimeaikojen tapahtumia.
Kulunut kuukausi on lievästi ilmaistuna ollut aika vauhdikas. Olen juossut koulun, salin, jäähallin ja töiden väliä, ja käynyt kotona vain ottamassa aivan liian lyhyet yöunet. Löydän aina itseni tästä tilanteesta, että olen ajanut itseni ihan piippuun ja huomaan sen vasta, kun sängystä aamulla nouseminen on ylivoimaista ja bussissa saa pelätä nukkuvansa pysäkin ohi.

Pienenä kivana extremelisänä loukkasin nilkkani salibandyä pelatessa aikalailla kuukausi sitten ja kepit määrättiin pariksi viikoksi. Tosin en niillä paljon viikkoa pidempään jaksanut kävellä, koska ne hidastivat hirveästi ja tunsin itseni kömpelöksi. Nilkasta meni siis nivelsiteet, ja parantumisessa on mennyt odotettua kauemmin, sillä se on vieläkin kipeä. Nyt kuitenkin olen pikkuhiljaa päässyt takaisin täyden treenaamisen makuun ja salilla sekä jäällä sujuu erittäin hyvin! Painot vaan nousee ja olen oppinut uusia hyppyjä! Juuri kun sujuu, niin treeneihin tulee nyt hetken tauko, sillä lähden perjantaina Imatralle viikoksi heppailemaan. Ihanaa päästä tallille pitkästä aikaa!


Mulla loppui tänään koeviikko, eikä ollut kyllä kovin rankka, kun mulla oli vaan 4 kurssia. En olisi kyllä ehkä selvinnytkään tästä marraskuusta, jos olisi ollut yhtään enempää koulua, koska valehtelisin jos väittäisin että mulla olisi ollut yhtään ylimääräistä aikaa. Kavereitakin oon ehtinyt nähdä harmillisen vähän, muutamien pippaloiden verran vaan. Onneksi joululoma on suhteellisen pian, joten ehdin korjaamaan asian!


Mulla on kyllä nyt aika monta rautaa tulessa, kun autokouluakin pitäisi aloitella ja omaa kämppää katsella. Tästä syystä en ehdi bloggaamaan niin usein kuin haluaisin, mutta nyt mulla on suunnitteilla uusi postaussarja! Sain idean tähän, kun olin hoitamassa lapsia ja näin heidän kotonaan Voimauttavia kysymyksiä -korttipakan. Siinä on siis 52 korttia, joissa on astetta syvällisempiä kysymyksiä, tarkoitettu siis itselleen pohdittaviksi. Valitsin niistä 44 ja yritän nyt kirjoitella viikoittain (en todellakaan lupaa mitään!) vastauksen yhteen kysymykseen. Tässä samalla saan suoritettua itsetutkiskelua, joka on tarpeen näinä hektisinä aikoina, kun tuntuu että pää hajoaa.

Minun piti kirjoittaa jo ensimmäinen tuollainen postaus tänään, mutta nyt alkaa silmäluomi painamaan sen verran, että hyödynnän ensimmäisen vapaaillan viikkoihin ja painun ajoissa pehkuihin!

Oli ihana jutustella teille pitkästä aikaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti